Nectur
  • ETUSIVU
  • Koti
  • Meistä
  • Yhteystiedot
  • Untitled
  • Kauppa
  • Tietosuojaseloste
  • ETUSIVU
  • Koti
  • Meistä
  • Yhteystiedot
  • Untitled
  • Kauppa
  • Tietosuojaseloste

​Alfa rouva



Jaksaa jaksaa: motivoituminen arkeen ja sen haasteisiin

2/17/2019

2 Kommentit

 
Kuva
​Usein valitetaan somen haitoista, mutta on sillä kyllä myös parempi puolensa. Harmaana helmikuun aamuna ainakin minua piristää kummasti lukea tuttujen kuulumisia ja katsoa  “We love Italy”-sarjan  kesäisiä kuvia.  Aurinkoisena aamuna energiaa saa ihan riittävästi, kun vain katselee omasta ikkunasta kaunista talvimaisemaa. 
​Olen pitkällä sairaslomalla ja liikkumaan tottuneelle ulkoilmasta nauttivalle ihmiselle sisällä oleminen on myrkkyä. Seinät alkavat kaatua päälle jo parissa viikossa. Naureskelinkin äitini hoitajille olevani se mummo, jolle on laitettava pallo jalkaan. Karkaan varmasti ulos heti, jos se on vain mahdollista. Siinä vaiheessa tuskin on enää vahtikoiraa, joka ohjaisi dementoituneen mummelin kotiinsa.  Nyt se onneksi pitää seuraa minulle ja kantaa tossut ja sukat sen seitsemän kertaa päivässä.
-Tulevaisuus-
Itsensä motivoiminen 30 vuoden yrittäjätaipaleen jälkeen ei ole aina niin helppoa.  Se ei ole niinkään kiinni työn mielekkyydestä tai asiakkaista, jotka ovat tämän työn suola. Impulsiivisena ihmisenä minun pitäisi keksiä muutaman vuoden välein jotain uutta ja innostavaa. Rutiinityöt ovat toki turvallisia ja rauhoittavia, mutta valitettavasti kuitenkin myös puuduttavia. Olenkin todennut joskus, että työelämä pitäisi pistää uusiksi aina viiden vuoden välein.  Silloin säilyisi into ja motiivi työhön jotka takaavat varmasti paremman lopputuloksen. Uusia suunnitelmia ja haasteita pitää olla aina, myös se auttaa jaksamisessa.
-Haasteet-
Kyynärsauvoilla liikkuminen ulkona asettaa tiettyjä haasteita talviaikaan. Olen jo keksinyt monta erilaista parannusta noiden apuvälineiden tueksi. Istumakoroke, jota on nyt pidettävä kuusi viikkoa, on melkoisen hankala kuskattava sauvojen kanssa. Miksei siinä ole olkaimia niin kuin repussa, tällöin jäisivät ne kädet vapaiksi. Onneksi minulla on Viki, joka tuo minulle pudonneet tai kaatuneet tavarat. Mitenkähän muut pärjäävät ilman omaa “Vikiä”?
Kuva
​-toimintaa-
Yrittäjänä haluan hyödyntää tämän “pakkoloman” opiskelemalla ja samalla saan myös mielekästä tekemistä Hercule Poirotin katselun lomaan. Opiskelu on onneksi nykyään tehty niin helpoksi, että kaikki, jotka eivät voi koulunpenkille enää lähteä saavat mahdollisuuden kouluttautua lisää. Verkkokoulutus on siis ihan mahtava juttu. 
Kuva
​Nyt taidan palata Herculen pariin.  Hyvää kevään odotusta.
Marja-Liisa
2 Kommentit
Harri Lindroos
5/27/2021 08:33:38 pm

No hei. Et ihan heti muista mutta muistutlen. Tarkoitus oli oli kyselää vielälö teet hommia.. <aikaa on mennyt mutta opin tykkäämään tekemisestäsi ja tyylistäsi, vaikka sinne matkaa about 600 km. Minä se jolla oli <gt <bertone, johon tehtiin kone/kansiremontti kahteen kertaan, ja jonka autolla , ssis sillä Bertonella käytiin koeajolla (inä ajoit) sorateillä sivuluisussa. Ei haitannut, tykkäsin, kun ítsekin olen maa- ja jääratoja kolunnut,.Silloin taisit mainita, jos oikein muistan että samanmoinen oli ensimmäinen Alfasi. Ja suutuit kun ihastuin esittelemääsi 9011 Poscheen, Alfa parempi. Sen myynti on ollut yksi (autoihin liittyvistä muita ei viitsi luetella) suurimmista virheistä, pakko myöntää. Tuo Viki näyttää osaavan hommansa, osaa varmaan kohta koota Alfan koneenkin. Mukava kuulla että olet hengissä, itsekkn yritän roikkua. Huonompaan suuntaan kuitenkin menossa valitettavasti. Kahdesta Alfasta olen viime aikoina luopunut, nyt ei enää kuin viisi jäljellä. (156/2,0 ; 156 2,5 (leluja) ; 156 sportwagon dsl (ei lelu), 166 2,5 OK, ja tietty sitten tuo AR GTV 2,0 --78, jka tarvitsisi vain hieman kokoamista ja valmistelua maalaukseen. Mutta mutta... sen pitäisi olla jo teknisesti ok mutta olo on hiukan epävarma, en ole uskaltanut yritellä käyntiin. Siksi haluaisin tarkistaa, vaikka matkaa onki, että josko olet käytettävissä, täkäläisille puoskareille minä en sitä vie. Parantumisia. Terveisisiä myös sille sinun konttorirotallesi, minä muistan hän tuski. ystävälisin terveisin Harri























Vastaa
Marja-Liisa Tiippana link
5/28/2021 09:23:39 am

Kyllä täällä hengissä ollaan edelleen. Arto laittaa Alfoja, eli pirauta hänelle aikatauluista ja töistä (050361 8986).
Vahti on vaihtunut muutama kuukausi sitten, valitettavasti. Nyt vahdissa on 1,5 vuotias Åke, jonka Viki ehti jo kouluttaa aika hyvin töihin. Muuten kaikki ennallaan, toki muutama vuosi lisää mittarissa (ja vaakassa). Soittele niin katsotaan mitä voidaan tehdä.

Vastaa



Jätä vastaus.

    Minä

    Vai pitäisikö se olla Alfa signora, kun ajelen italialaisella Alfa Romeo 147 TS Selespeedillä.
    ​Blogia päivittelee Marja-Liisa Tiippana yrityksen toinen osakas.
    ​Pääosin toimistorottana, mutta auttelen myös tarvittaessa korjaamon puolella miestäni Artoa.
    Aiheet liittyvät pienyrittäjän elämään  maalla, autoihin ja harrastuksiin.

    Arkisto

    helmikuu 2019
    syyskuu 2018
    kesäkuu 2018
    kesäkuu 2017

    Aiheet

    Kaikki

    RSS-syöte

Site powered by Weebly. Managed by Elisa
  • ETUSIVU
  • Koti
  • Meistä
  • Yhteystiedot
  • Untitled
  • Kauppa
  • Tietosuojaseloste